14. tammikuuta 2009

Ulkomaista satoa - osa 3

Todellinen hyväntuulen elokuva on ranskalainen, Jean-Pierre Jeunet´n "Amélie" (Le Fabuleux destin d´Amelie Poulain) vuodelta 2001.


Pääosassa Audrey Tatou ja Mathieu Kassovitz (Nino). Helmi.



"A Couch in New York" on romanttinen komedia vuodelta 1996. Pääosissa nähdään kaunis Juliette Binoche pariisilaistanssija Beatrichenä ja William Hurt new yorkilaispsykiatri Henrynä. He vaihtavat asuntoja keskenään. Lämminhenkinen ja viehättävä elokuva. Suosittelen.
"Talo Dublinissa" (Tara Road) on irlantilainen Gillies MacKinnon- elokuva vuodelta 2005. Se perustuu Maeve Binchyn romaaniin. Pääosissa nähdään Andie MacDowell (Marilyn) ja Olivia Williams (Ria), jotka päättävät vaihtaa asuntoja kesäksi keskenään. Toinen on menettänyt poikansa onnettomuudessa ja toinen miehensä uskottomuuden takia. Kannattaa katsoa.

Sofia Coppolan esikoisohjaus "Lost in Translation" vuodelta 2003 esittelee laiminlyödyn vaimon Charlotten (Scarlett Johansson) ja Tokioon viskimainosta tekemään tulleen Bobin (Bill Murray). Kaksi yksinäistä löytävät toisensa Japanin yössä.

Täytynee katsoa uudelleen, koska jätti minut melko kylmäksi ensimmäisellä kerralla. Eikä todellakaan nostanut halukkuuttani matkustaa Japaniin.

Filmi sai parhaan alkuperäiskäsikirjoituksen Oscarin.

Kuriositeetin vuoksi verrokkina edelliseen elokuva: "A Love song for Bobby Long" vuodelta 2004. Pääosissa John Travolta (Bobby), Scarlett Johansson (Pursy) ja Gabriel Macht (Lawson).

Pursy palaa New Orleansiin äitinsä kuoltua. Rähjäistä lapsuudenkotia asuttaa kaksi viskiä siemailevaa ädin ystävää. Ajan mittaan salaisuuksia paljastuu.

Johansson sai roolistaan Golden Globe ehdokkuuden. Travolta on myös täydessä vedossa. Suosittelen, ihan jo musiikin vuoksi.

2 kommenttia:

Heluna.83 kirjoitti...

Amelie on täynnä kaikenlaista huumorinpoikaista :D. Hauska leffa.

Tästä asunnonvaihtonäkökulmasta on tehty useitakin elokuvia. Tämä versio oli jopa ihan katsottava.

Lost in understanting olis parempi nimi sen perusteella, että mäkään en ymmärtänyt tätä leffaa. Tai ymmärtänyt tai ymmärtänyt, mutta kylmäksi jätti myös. Hyvin kylmäksi. Oli vielä jotenkin suuret odotukset, kun oli kuullut kaikilta, että se olis jotenkin kamalankin hyvä..

Ehkä pitäis vaan lukea se alkuperäinen käsikirjoitus? ;D

A Love song for Bobby Longkin iskee, vaikka ensin ei ihan siltä tuntunutkaan. Travoltassa on todellakin sitä jotain. Tykkään kyllä siitä leffasta kauheesti, missä se on enkeli <3.

Myy kirjoitti...

Heluna: Amelie on onnistunut filmi. Se tekee hyvälle tuulelle.

Esim. Holidayssa vaihtavat myös asuntoa. Minulla on muuten toinenkin asunnon vaihtofilmi... hm. Yllätyin valmistumisvuotta. Jotenkin ihmettelinkin kun katselin tätä, että miten William Hurt näyttää niin nuorelta, mutta elokuva onkin tehty jo 1996.

Täytyy katsoa uudelleen jos missasin jotain ekalla kerralla.

Travolta on suosikkinäyttelijöitäni, kun hän muistuttaa veljeäni (subjektiivinen mielipide), ehkä sen leuan kuopan vuoksi? "Michael" on se enkelielokuva ja se on tosi hyvä myös. Tämä on erilainen. Mies kärvistelee kipeän jalkansa kanssa ja molemmat ovat jotenkin syrjäytyneitä ja juoppoja (mikä ei normaalisti ole kovin hyvä meriitti)ja talo on kauhea. Ehkä se sitten on se kehitys ja yhdessäolo ja nuoren naisen vaikutus. Scarlet on hyvä näyttelijä kauneudestaan huolimatta.